Kaunis Sielu -korukirja

Koru kaikille niille jotka rakastavat tarinoita ja vanhoja kirjoja.
Kaunis Sielu -korukirja on käsintehty pieni kirja. Kirjan pienillä sivuilla on tarina variksesta nimeltään Kaari. Kirjan tarina pohjautuu maalaukseen ”Kaunis Sielu”. Kirjan koko 4 x 5,5cm, vahatun puuvillanyörin pituus n.80cm. Kirjassa ns. nappikiinnitys jolla kirjankannet pysyvät kiinni. Sisältää korurasian.

-Kaunis sielu
Varis ei ollut tavallinen lintu. Sen nimi oli Kaari, ja se syntyi maailmaan, jossa variksia pidettiin onnettomuuden ennekuvina, tummanpuhuvina varjoina, joita ihmiset karttoivat. Mutta Kaari ei koskaan ymmärtänyt, miksi.Hän näki metsän toisin.

Kun muut näkivät vain sumua ja kosteaa maata, Kaari näki valon, joka siivilöityi havujen läpi kuin hiljainen lupaus. Hän kuuli tuulen kertovan tarinoita, ja jokaisessa oksassa oli hänen mielestään pieni ihme. Hänen sulkansa olivat mustat kuin yö, mutta hänen sisällään asui jotakin kirkasta—jotakin, mitä kukaan muu ei nähnyt.
Eräänä aamuna Kaari löysi loukkaantuneen pienen linnun sammalen keskeltä. Se oli kirkasvärinen, sellainen, joita ihmiset ihailivat ja kuvasivat kauniiksi. Kaari jäi sen luo, suojasi sitä sateelta ja toi sille ruokaa, vaikka se merkitsi omasta osuudesta luopumista.
Päivät kuluivat, ja lopulta pieni lintu parani. Ennen kuin se lensi pois, se katsoi Kaarta pitkään ja sanoi:
“Sinä olet kaunein olento, jonka olen tavannut.”
Kaari ei ymmärtänyt. Hän katsoi siipiään, jotka olivat yhä tummat ja kiiltävät kuin varjo.
“Mutta minä olen vain varis.”
Pieni lintu pudisti päätään.
“Kauneus ei ole väriä. Se on sitä, mitä jätät jälkeesi.”
Kun lintu lensi pois, Kaari jäi istumaan kivelle—juuri siihen hetkeen, joka on ikuistettu maalaukseen. Valonsäteet osuivat häneen, eivät muuttaakseen hänen ulkonäköään, vaan paljastaakseen sen, mikä oli aina ollut siellä.
Siitä päivästä lähtien Kaari ei enää miettinyt, miltä hän näytti muiden silmissä. Hän jatkoi elämäänsä kuten ennenkin, auttaen, kuunnellen, olemalla läsnä. Ja vaikka ihmiset näkivät yhä vain variksen, metsä tiesi totuuden.
Ja joskus, kun valo osuu juuri oikein, joku saattaa nähdä sen myös 
hetken ajan.
Kauniin sielun.-